Öljykö loppumassa?

Huhujen mukaan öljy on loppumassa. Tai ainakin se on rajallinen luonnovara. Puhutaan öljyhuipusta.

Joka tapauksessa, joskus 90-luvun alussa öljy oli vielä omakotitalon lämmittäjälle edullinen vaihtoehto. Nyt se on kallein. Maalampö ja ilmalämpöpumppuja hankitaan eniten juuri öljylämmitteisiin taloihin. Pyritään säästämään energiaa.

Öljyn loppuminen toki vaikuttaa muihinkin kuin vain pientaloasujiin. Liikenne kärsii, lentoyhtiöt kärsivät. Kauppalehden mukaan lentoyhtiöt pärjäsivät 13 prosenttia yleismarkkinaa heikommin, ja romahdus on ollut nopea ja syvä. Syynä on kallis öljy, vaikka nyt taantuman oloissa öljyn hinta onkin hieman laskenut.

Kohoavat polttoainekustannukset siirtyvät ennemmin tai myöhemmin kaikkiin muihinkin hintoihin kuljetuskustannusten noustessa. Siksi öljyn ja muiden energiamuotojen hinta ei vaikuta vain lämmityksessä vaan kaikessa kulutuksessa.

Kuluttajan pitääkin etsiä säästöjä sieltä, missä hän voi tehokkaimmin vaikuttaa. Asumiskulut ovat ruuan ohella suurin menoerä ja asumiskustannuksista on tällä hetkellä mahdollista leikata todella paljon elintasosta tinkimättä.

Pakkanen paukkuu

Nyt kun lämpötila on taas vaihteeksi jossakin 20 ja 30 pakkasasteen välissä, niin yllättäen ilmalämpöpumppujen kysyntä on kasvanut. Samoin käy käsitykseni mukaan kesähelteillä.

Oikeasti pumpusta on eniten rahallista hyötyä juuri ns. välikeleillä. -30 asteessa pumpun hyötysuhde putoaa pelottavan alas. Esimerkiksi täältä löytyy kuvaaja COP-kertoimesta, josta käy ilmi, että ilmalämpöpumpun hyötysuhde menee jo -20 asteen pakkasella lähelle ykköstä

Ei kuitenkaan kannata hämääntyä. Tilastollisesti kovia pakkasjaksoja on vain vähän aikaa vuodessa ja aikaa, jolloin ilmalämpöpumppu kerää säästöä on taas paljon enemmän.

Fiksu ja säästäväinen talonomistaja lämmittää taloaan ilmalämpöpumpulla jo syksyllä ja kovilla pakkasilla sitten laitetaan takkaan valkea ja puetaan mummon kutomat villasukat jalkaan.

Minkä merkkinen ilmalämpöpumppu kannattaa hankkia?

Tiesitkö, että ilmalämpöpumppu rakennettiin alun perin kuumiin maihin jäähdyttämään huoneilmaa. Kun laitteita esiteltiin myös skandinaviaan, niin osan valmistajien laitteistot osoittautuivat teknisesti kelvottomiksi talviolosuhteisiin. Ulkoyksiköt jäätyivät ja peittyivät lumeen eivätkä enää toimineet tehokkaasti.

Markkinoissa ja vertailuissa tuijotetaan usein kuitenkin helposti vertailtavia numeroita, kuten COP-arvoa (hyötysuhdetta) tai hintaa. 7-asteessa mitatuilla arvoilla tekee kuitenkin hyvin vähän, jos laite hankitaan esimerkiksi keski-Suomen olosuhteisiin, jossa vuoden keskilämpötila on vain pari astetta. Ja vielä, kun keskilämpötilakaan ei ole kovin oleellista, sillä ilmalämpöpumpun tuottamaa lämpöä tarvitaan eniten silloin, kun ulkona on kylmä.

Nykyään laitteet ovat kuitenkin kehittyneet ja ne toimivat merkistä riippumatta, kunhan hankittava laitteisto vain on suunniteltu juuri kylmiin olosuhteisiin. (Ks. esim Hesarin juttu) Nykyään oleellisenpaa on laitteen oikeaoppinen asennus sekä suodatinten säännönmukainen puhdistus.

Mitä ilmalämpöpumppujen testit kertovat?

Kauppalehdessä oli joku vuosi – olisiko ollut 2009 – artikkeli, jossa puhuttiin ilmalämpöpumppujen testien epäluottavuudesta. Tai pikemminkin siitä, että testejä oli vedetty hatusta, jotta oma tuote saadaan näyttämään paremmalta. Etenkin Ultimatemarketin markkinointi asetettiin jutussa kyseenalaiseksi.

Laitteistoille tehdään paljon testejä, mutta ne ovat usein vaikeaselkoisia eikä niistä tajua kuin insinööri. Kuinka kuluttaja voi tietää, minkä laitteen valitsee, jos hänellä itsellään ei ole kykyä tai aikaa tutustua vertailujen käppyröihin ja jos myyjä tyrkyttää omia “tuloksiaan” luotettavina. Pitääkö vain valita, ja toivoa parasta?

Onneksi ainakin TM Rakennusmaailma on testannut kansantajuisemmin lämpöpumppuja. Viime testissä 2010 voittaja oli Toshiba mutta se ei lyönyt arvosanoissa edellisen testin voittajaa Hitachia eikä testi kattanut kuin yhden mallin per valmistaja. Mikäli omaan tarpeeseen sopivaa laitetta ei testistä löytynyt, niin sitä voi käyttää tietysti vain suuntaa antavana eri merkkien tekniikan toimivuudesta.

Lisäksi se, mitä painotetaan (COP-arvo, lämmöntuotto, lämpötilanvaihteluiden vaikutus) vaikuttaa voimakkaasti voittajan valintaan. TM testistäkin kävi ilmi, että voittajaa on hankala nimetä mutta epäonnistujat saatiin ehkä selkeämmin esille. Kuluttajan kannattaakin käydä testejä läpi välttääkseen epäonnistuneen ostoksen mutta samalla kannattaa pitää mielessä, että asiantuntevan myyjä apu oikean lämpöpumpun valinnassa on korvaamatonta. Ellei sitten ole itse valmis panostamaan tiedonhankintaan todella paljon aikaa.

Ilmalämpöpumppu kaipaa säännöllistä puhdistusta

Uuden teknologian käyttöön ottoon liittyy aina tietynlainen hype: riskeistä ja ongelmista ei puhuta, ainoastaan hyvistä puolista. Näin on asian laita myös ilmalämpöpumppujen osalta.

Taloussanomat muistuttaa, että ilmalämpöpumppuihin liittyy myös riskejä.

Julkisuudessa on puhuttu asennusvirheistä. Lisäksi taitamattomat käyttäjät saattavat pilata laitteen toimintaedellytykset. Myyjät tietysti korostavat laitteiden helppokäyttöisyyttä ja -hoitoisuutta, näin saattaa syntyä osin virheellinen käsitys siitä, ettei pumpulle tarvitse tehdä mitään ostamisen ja asentamisen jälkeen. Ilman huoltoa laitteet voivat muuttua terveysriskiksi: huoltamaton laite saattaa pumpata kodin ilmaan epäpuhtauksia ja muutenkin toimia epäoptimaalisella tavalla. Tämä lisää laitteen käyttökustannuksia ja vähentää energiansäästöä.

Sisäilma-tutkimusyhtiö Lifan Kimmo Haapalainen toteaa, että ilmalämpöpumppu on kuin mikä tahansa ilmastointijärjestelmä. Se vaatii säännöllistä puhdistamista.

Suodattimiin ja ritilöihin kertyy likaa ja törkyä, joka pääsee kosketuksiin koko asunnossa kiertävän ilman kanssa. Tämä ei välttämättä näy heti laitteen ulkoisessa olemuksessa tai käyntiäänessä. Tunkkainen haju kuitenkin paljastaa nopeasti epäpuhtaudet.

Mikäli laitetta käytetään myös viilennykseen, on syytä olla erityisen tarkkana: talon eristys on suunniteltu pitämään kylmä ulkopuolella ja niinpä rakenteisiin voi ilmalämpöpumpun käytön seurauksena tiivistyä kosteutta.

Onneksi pumppujen puhdistus onnistuu helposti myös kotikonstein. Puhdistustoimet kannattaa aloittaa heti, mikäli havaitsee sisäilmassa tunkkaisuutta. Mutta muutenkin laite kannattaa käydä läpi kerran pari vuodessa. Lisäksi puhdistus kannattaa tehdä, mikäli lähistöllä on ulkoilmassa ollut paljon esimerkiksi rakennuspölyä.

Kuinka paljon ilmalämpöpumppu säästää sähköä?

Ilmalämpöpumpulla vähentää sähkökulutusta. Useimmat lämpöpumppuun siirtyneet taloudet ovat huomanneet laitteen vähentävän lämpöenergiankulutusta noin 30-40%.

Yhä useampaan kotiin hankitaan ilmalämpöpumppu. Syy tähän on yksinkertainen: lämmitysenergian hinta nousee jatkuvasti ja keinot säästää energiaa muuttuvat yhä arvokkaimmiksi. Suomen markkinat ovat kasvaneet EU:ssa kaikista eniten. Syynä tähän voidaan pitää pohjoista ilmastoa ja lämmitysenergian suurempaa tarvetta. Ruotsi on toinen suuri markkina ilmalämpöpumpuille.

Ilmalämpöpumppu säästää sähköä, mutta kuinka paljon? Se riippuu tietenkin talossa käytössä olevasta lämmitystavasta. Myös se, mihin ilmalämpöpumppu sijoitetaan sekä ulkoilman keskimääräinen lämpötila ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat voimakkaasti sähkökulutuksen vähenemiseen. Yleensä ilmalämpöpumpuilla voidaan kuitenkin saavuttaa noin kolmanneksen säästö sähkökulutuksessa.

Lämpökerroin (COP-kerroin)

Lämpöpumpuissa oleellista on, että laitteisto kuluttaa vähemmän sähköä, mitä se tuottaa lämpönä (tai jäähdytyksenä). Yleensä ilmalämpöpumppujen yhteydessä puhutaankin lämpökertoimesta tai COP-kertoimesta. Jos kerroin on 3, niin 2kW kulutuksella voidaaan siirtää lämpöä asuntoon 6kW:n edestä.

Lämpökerroin näyttää suoraan ilmalämpöpumpun edun verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Mitä parempi COP-kerroin on, sitä nopeammin ilmalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin. Oleellista ei siis ole kompressorin tuottama lämmitysteho, sillä pelkästään se ei tee laitteiston hankinnasta kannattavaa.

Lämpökertoimet vaihtelevat eri laitteistojen välillä voimakkaasti. Kertoimeen vaikuttaa myös ulkoilman lämpötila. Esimerkiksi maalämpöpumpuissa lämpökerroin pysyy stabiilina jopa kovilla pakkasilla mutta ilmalämpöpumpussa kerroin saattaa laskea viidestä kahteen lämpötilan laskiessa +7:sta -20:een. Pelkästään COP-kertoimen selvittäminen ei siis riitä hankittaessa ilmalämpöpumppua vaan tärkeää on selvittää myös kertoimen käyttätyminen oman asuinpaikan keskilämpötiloissa.

Sopimuksen mukaan valmistajat ilmoittavat lämpökertoimen +7 Celsius-asteessa. Lämmitystä tarvitaan kuitenkin eniten juuri talven pakkasilla joten valmistajan ilmoittamaa arvoa ei kannata suoraan tuijottaa. Kannataa yrittää selvittää puolueettomia testejä mutta mikäli se ei onnistu, antaa valmistajan ilmoittama arvo ainakin suuntaa laitteen energiatehokkuudesta.

Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate

Kannattaako hankkia ilmalämpöpumppu? Tämä sivusto tarjoaa tietoa näistä suureen suosioon nousseista laitteista.

Ilmalämpöpumpulla siirretään lämpöenergiaa ulko- ja sisäyksikön välillä ulkoilmasta sisäilmaan tai toisinpäin. Laitteella voidaan siis sekä jäähdyttää että lämmittää.  Lämpöenergian siirtäminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin tavallisilla sähkövastuksiin perustuvilla lämmitysmetodeilla.  Nykyään modernien ilmalämpöpumppujen COP-arvo (suorituskerroin, coeffiecient of performance) on jopa yli 5, kun ulkoilman lämpötila on +7°C.

Tämä tarkoittaa, että laitteen kuluttaessa yhden kilowattitunnin sähköenergiaa, yli viisi kilowattituntia lämpä siirtyy. Pakkaskeleillä COP-kerroin heikkenee mutta vielä parinkymmenen asteen pakkasessa laitteen hyötysuhde on noin kaksi.

Wikipediasta löytyy tarkemmin, mutta lyhyesti: Laitteessa on kompressori joka siirtää lämpöä. Toiminta perustuu putkistossa olevaan kylmäaineeseen ja sen olomuodon muutoksiin. Periaate on pitkälti sama kuin esimerkiksi jääkaapissa: kylmäaine höyrystyy ja sitoo itseensä paljon lämpöenergiaa. Lauhduttimessa höyry tiivistyy takaisin nesteeksi ja vapauttaa sitomansa lämpöenergian. Kennojen välillä lämpö siirtyy konvektiolla ja väliaineena on kaasu. Näin ilmalämpöpumppu perustuu perinteiseen termodynamiikkaan.